Käsittelimme viikon aikana erikseen mun muassa eläinsolua ja kasvisolua. Aikaisemmilta kurseilta muistin, että vaikka molemmissa tapauksissa on kyse soluista, niissä on huomattavia eroja niin rakenteissa kun toiminnoissakin. Ennen kun tarkastelemme molempia tapauksia tarkemmin, lähdemme aivan alusta-asti. Eli siis siitä että: mikä on solu ja mitä olennaisia tehtäviä sen soluelimillä on.
Solu on kaikkien elävien organismien, eli eliöiden, rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö.Solu voi olla esitumallinen tai aitotumallinen. Esitumallisella solulla ei ole nimensä mukaisesti tumaa eikä pitkälle kehittyneitä soluelimiä. Esitumallisia ovat esimerkiksi bakteerit ja arkit. Esitumalliset solut ovat yksisoluisia eliöitä jolloin niiden ainoa solu hoitaa myös kaikki elintoiminnot. Niillä on genomina yksi rengasmainen kromosomi, jonka lisäksi perintöainesta saattaa esiintyä plasmideissa.
Aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeeista. Niillä on tuma ja monenlaisia pidemmälle erikoistuneita soluelimiä. Siitä syystä ne ovat rakenteeltaan paljon monimutkaisempia ja suurempia kun esitumalliset. Koska aitotumalliset voivat koostua monestakin solusta, eliön kukin solu erikoistuu moniin erilaisiin tehtäviin. Selvimpiä eroja aito- ja esitumallisten välillä ovat mun muassa se, että aitotumallisilla on selvä tumakalvo perintöaineksineen. Se on avain mun muassa proteiinisynteesin aloittamiseen. Aitotumallisia ovat kaikki muut paitsi esitumallisiin kuuluvat bakteerit ja arkit. Niitä ovat esimerkiksi kasvit, sienet ja eläimet.
Mitkä ovat sitten soluelinten tehtävät?
Erojen tarkastelemisen helpottamiseksi kasvisolujen soluelimet on merkitty sinisellä ja eläinsolujen oranssilla. Vihreällä värillä on merkitty sekä kasvi-että eläinsolun soluelimet.
Jotta kullakin solulla olisi muoto ja se pysyisi liikkumaan sellaisenaan, se tarvitsee tukirangan. Kasvisoluissa on soluseinälläkin tärkeä osuus, estäen mun muassa solua vaurioitumasta. Koska eri soluissa esiintyy erilaisia soluelimiä, ne ovat erikoistuneet kukin omaan tehtäväänsä, vaikka solun toiminta on pääosin aineenvaihdunnan ympärilä pyörimistä. Jotta aineenvaihdunta onnistuisi tärkeimpiä tehtäviä ovat mun muassa solun tarvitseman energian sitominen ja vapauttaminen, josta vastaavat mitokondriot ja viherhiukkaset. . Aineenvaihduntaan ja muihn toimintoihin tarvitaan myös tietysti aineita, joita kukin solu sitten käyttää toiminnoissaan. Aineiden kuljetus tapahtuu sekä kasvi- että eläinsoluissa solukalvossa ja sileässä solulimakalvostossa. Ne päästävät sisään tarvittavat aineet yhtä lailla kun tarpeettomat ulos soluista. Näin solu pystyy säätämään ja ottamaan sisäänsä vain sitä mitä se tarvitsee. Kun aine on päässyt solun sisään se on hajotettava, jotta solu pystyy hyödyntämään sitä toiminnassaan. Aineiden hajotus tapahtuu lysosomeissa, vakuoleissa sekä peroksisomeissa. Aitotumallisten solujen kannalta proteiinisynteesin onnistumiseen tarvitaan monta eri soluelintä. Sekä kasvi-että eläinsolut tarvitsevat tuman, tumajyväsen, golgin laitteen ja karkean solulimakalvoston, jossa sen seinämiin on kiinnittynyt ribosomeja. Solun jakautumisesta vastaa sekä kasvi- että eläinsoluissa solun tukiranka, vaikka eläinsolujen soluissa se tapahtuu pääosin keskusjyväsen avulla. Siellä solujakautumisen aikana muodostuu tumasukkula.
LÄHTEET: Wikipedia, Bios 5, https://www.flickr.com/photos/
