Olemme siirtyneet kirjan uuteen osa-alueeseen jossa tarkastellaan tarkemmin juuri bioteknologian soveltamista. Olen itse törmännyt monta kertaa esimerkiksi ruokakaupassa kananmunia valitessa sellaiseen merkkiin kun GMO, joten haluaisin perehtyä aiheeseen hieman tarkemmin. Ihan tulevaisuudenkin kannalta, että tiedän mitä ostoskasiini laitan.
Ennen kun tarkstellaan kaksi osa-aihetta, jotka liittyvät toisiinsa haluaisin ensin selventää pari asiaa. Lähdetään liikkeelle ensiksi siitä että mitä termillä "jalostus" edes tarkoitetaan. Jalostus on eläinten, kasvien ja mikrobien perinnöllisten ominaisuuksien kehittämistä erilaisin menetelmin. Jalostuksen tavoitteet muuttuvat jatkuvasti, koska kuluttajien toiveet ja terveysvaatimukset muuttuvat. Hyvänä esimerkkinä tästä on tarkastella maidontuotantoa, jossa pyritään nykyisin alhaisempaan rasva-ja suurempaan proteiinipitoisuuteen. Ennen taas haluttiin mahdollisimman rasvaista maitoa.
Eläinjalostusta on ainakin kahdenlaista.
Valintajalostus perustuu perinnölliseen muunteluun. Siinä vain ihmisten mielestä parhaita ja tärkeitä ominaisuuksia ilmentävät yksilöt valitaan jatkamaan sukua. Kyseistä jalotusta hankaloittaa se, että suuri osa jalostuksen kohteena olevista ominaisuuksista on sellaisia, joihin vaikuttaa monia geenejä. Muun muassa kasvunopeus, hedelmällisyys tai useimmat rakenneominaisuudet ovat sellaisia. Eläinten kannalta valintajalostuksessa tärkeässä asemassa ovat jälkeläisten arviointi ja siitoseläinten tarkka valinta.
Risteytysjalostus on tapa lisätä perinnöllistä muuntelua. Sen avulla koitetaan saamaan aikaan uusia ominaisuusyhdistelmiä. Risteysjalostuksen selkeämpiä tavoitteita ovat jalostaa yksilöitä, joilla on useita hyviä ominaisuuksia. Tosin eläinjalostuksen kohdalla sukupolvien pitkä väli hidastaa risteytysjalostusta, koska valinnan ja risteysjalostuksen tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Kyseisessä jalostuksessa pyritään yleensä toivottuja ominaisuuksia aiheuttavien alleelien suhteen homotsygotiaan. Se mahdollistaisi ominaisuuden säilymisen sukupolvesta toiseen.
Muita jalostuksia: kasvijalostus, johon liittyvät
-> valintajalostus,risteytysjalostus,haploidiajalostus ja mutaatiojalostus.
GMO eli muuntogeeninen ilmiö tarkoittaa geenimuunneltua organismia. Se ei ole perinteistä jalostusta vaan enemmän kokeellista tekniikkaa, jossa pystytään rakentamaan keinotekoisen siirtogeenin. Siinä eliön perimää on muunneltu joko tuomalla siihen uusia geenejä (siirtogeenisesti) tai tekemällä jokin sen omista geeneistä toimittomaksi (poistogeenisesti). Se miksi tähän muuntogeenisyyteen on edes lähdetty on monta eri syytä. Muuntogeeniset kasvit voivat auttaa muun muassa maailman nälkäongelman ratkaisemisessa, kun satoa lisätään ja viljellään lajikkeita, jotka kestävät esimerkiksi kuivia olosuhteita ja suolaista maaperää. Esimerkkinä soija, johon on saatu siirrettyä bakteerista torjunta-aineelle vastustuskyvyn antava geeni. Tai tomaatti, johon on siirretty merikilokkikasvista geeni, jonka ansiosta tomaattia pystytään kasvattamaan suolaisissa maaperissä.
Vaikka muuntogeeniset elintarvikkeet käyvätkin läpi tiukan lupamenettelyn moni epäröi silti niiden luotettavuutta. Itse myös kuulun siihen sakkiin, joka ostaa mielummin (GMO-vapaa) kananmunia. En tiedä miten tulevaisuudessa tullaan lisäämään muuntogeenisen ravinnon suosiota ja saatavuutta, mutta nyt toistaiseksi mennään näin. Todennäköisesti sen tuottaminen lisääntyy, koska muuntogeenisen ravinnon tuottaminen nähdään yhtenä osaratkaisuna maapallon nälänhädän torjuntaan ja ympäristöongelmien ratkaisuun.
tässä mielenkiintoinen uutinen aiheeseen liittyen!
LÄHTEET: Wikipedia, Bios 5, https://www.flickr.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti